30.12.2014

Joulun jälkeen


On aika hengähtää. Joulu oli kaunis, niin säänsä kuin tunnelmansakin puolesta. Joulupäivänä ulkoilin vielä paukkupakkasessa, tapaninpäivänä meno hyytyi ja nyt olen neljättä päivää kuumeessa. Täytyy hidastaa kaikin tavoin ja levätä. Olen vasta nyt oppinut, ettei levon antaminen keholle riitä - mielenkin täytyy saada välillä rentoutua.


Vuodenvaihde Lapissa peruuntui. Tänään pisin kävelemäni matka oli postilaatikolle ja takaisin. Alkoi huimata. Heikko olo inhottaa eikä myöskään ole kiva olla aina se reissusta pois jäävä sairastelija. Olen sairastellut melko paljon koko nuoruuteni ajan ja onneksi oppinut hyväksymään sen, että minä nyt en vaan voi tehdä kaikkia asioita, joita muut voivat. Etenkään sillon, kun kaikkien muiden heikkouksieni päälle pamahtaa vaikka ihan vaan tavallinen flunssa. 

Jouluaskarteluna oli tänä vuonna perinteisten piparkakkutalojen lisäksi Pandan jakaman ohjeen ansiosta nämä älyttömän helpot ja suloiset suodatinpussikukat!

Lapsenmielisen minäni sisällä kasvaa onneksi koko ajan aikuistuva naisihminen. Blogini pääsisältönä on kosmetiikka, oman pääni sisällöstä suurimman osan vievät läheiset ihmiset sekä terveys. Näiden kahden merkitys kasvaa aina välillä entisestään, jolloin muut asiat valitettavasti jäävät vähän taka-alalle. Kosmejutut ovat jääneet viime viikkoina kirjoittamatta, mutta täältä noustaan taas! Pieni lamaannus vuodenvaihteeseen antaa tarmoa alkavaan vuoteen.


Saanko esitellä, tässä viime päivien aikana tunteja ja tunteja tuijottamani näkymä vanhassa huoneessani kotikotona. Tuntuu samaan aikaan haikealta ja ihanan levolliselta. Täällä sairastaminen tuo mieleen lapsuuden taudit äidin paijattavana. Kuinka paljon olen muuttunut niistä ajoista vai apua, olenko ollenkaan? 


Järjetön jouluinnostus minussa ei ole muuttunut ikinä. Joka vuosi odotan heti talven jälkeen jo seuraavaa joulua. Lahjojen antaminen on parasta. Syöminen ja lepääminen ihan kivoja myös.. Harva ostaa minulle kosmetiikkaa lahjaksi (minkä ymmärrän hyvin) mutta tänäkin vuonna paketeista paljastui muutamia aivan ihania kauneuslahjoja. Minisuoristusrautaa olin toivonut etukäteen, muut olivat iloisia ylläreitä!

Viimeistään ylihuomenna (eli ensi vuoden puolella, hui!) palaan kosmetiikkajuttujen pariin. Silmät eivät vielä jaksa tuijottaa ruutua pitkiä aikoja, mutta pikkuhiljaa, pikkuhiljaa... 

Ole sinä minua fiksumpi ja muista antaa itsellesi armollista lepoa ja täydellistä rauhaa mielen rentoutumiseen muulloinkin kun taudin kaataessa sängyn pohjalle <3


6 kommenttia:

  1. Noup! Mulla on sama mentalitetti, että sitä levätään vasta sitten kun on pakko. Joulunakaan en malttanut rentoutua, vaan vasta sitten työpäivän jälkeen annoin periksi ja nyt sitä sitten ollaan flunssassa. Tuntuu, että joka vuosi menee pitempään ennenkuin mieli antaa periksi ja "päästää" lomalle. Selvästikin liikaa stressiä tänö syksynä ollut. Mut nyt on sitten tullut pari päivää levättyä, että voi taas perjantaina palata töihin. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taitaa olla aika yleinen toimintatapa tää suomalaisilla! Varsinkin monille työssäkäyville sairastaminen kotona rauhassa ja ajan kanssa ei valitettavasti ole ihan itsestäänselvyys.. Hyvä, että olet ees joululomalla saanut levättyä! ♥

      Poista
  2. Olipa lämpimän kaihoisasti kirjoitettu. Mä olen aina ihaillut sun tapaa suhtautua asioihin ja tämä oli jälleen näyte siitä sisäisestä rauhasta, joka tekisi meille muillekin hyvää. Toivotan levontäyteistä vuodenvaihdetta ja kaikkea ihanaa ja pörröistä vuodelle 2015! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Petra sanoi todella osuvasti! <3

      Poista
    2. Kaunis kiitos Petra ja Myy ♥
      Tuli ihan lämmin olo sun sanoista, Petra. Oikein rentouttavaa ja ihanaa vuodenvaihdetta sinnekin!

      Poista
  3. Sinua ei voi kuin ihailla, oot rautaneiti <3

    Ihanaa uutta vuotta sinulle, me täällä ruudun toisellapuolella odotellaan :) Aws nuo valkoiset suodatinpussikukat <3

    VastaaPoista